Kilta ry:n jakamat tunnustuspalkinnot
Yhdistyksen sääntöihin on kirjattuna, että yhdistys voi jakaa harkintansa mukaan tunnustuspalkintoja ansioituneille.
Maaseudun Äänitorvi
21.2.2021 pidetyssä vuosikokouksessa päätettiin Kylähullujen 30- vuotisen toiminnan kunniaksi aloittaa Maaseudun Äänitorvi kunniamainintojen antamisen.
Talkoonyrkki
Virallisen Kylähullun valinnan yhteydessä on valintaraati halunnut palkita Talkoonyrkki kunniamaininnalla hakijoiden joukosta erottunutta vapaaehtois- ja talkootyön uurastajaa. Ensimmäinen Talkoonyrkki kunniamaininta annettiin Leppäviralla Maaseutuparlamentin yhteydessä 2.9.2017.
Talkoonyrkki kunniamaininnat
Talkoonyrkki kunniamaininta v. 2017
Leppävirralla 2.9.2017 pidetyssä Maaseutuparlamentin yhteydessä pidettiin Valtakunnan Virallisen Kylähullun julkistamisjuhla. Juhlan yhteydessä annettiin valintaraadin myöntämä Talkoonyrkki kunniamaininta Keiteleeltä kotoisin olevalle Jorma Vänskälle. Jorma Vänskän vapaaehtoistoiminta on monipuolista kotiseututyötä ja seuratoiminnan talkootyötä. Hänen pitkäjänteisestä toiminnastaan kertoo lähes 50 vuotinen "ura" seuratoiminnassa. Valintaraati halusi nostaa Jorma Vänskän vapaaehtois-ja talkootyön symboliksi. Valintaraati toteaa: "Millainen olisi meidän 100 vuotias Suomi, ellei talkootyön ja vapaaehtoistyön puurtajia olisi? MIllainen olisi "lasku ja hintalappu" mikäli talkoolaisia ei olisi?"
Talkoonyrkki kunniamaininta v. 2021
Valintaraadin kommentti: ”Kari ”Kartsa” Rauha on pitkän linjan tekijätyyppi, joita ilman hommat eivät hoidu. Todella vaikuttava näyttö käytännön toiminnasta ja talkootyöhön innostamisesta, ilolla ja huumorilla talkoohommat sujuu. Hän saa kaikki mukaan toteuttamaan ja tekee itse rempseällä tyylillään kaikkea mahdollista ja vielä enemmän. Hän on luova hullu, jonka päästä sinkoilee uskomattomia ideoita, joita hän ennakkoluulottomasti toteuttaa. Saamiemme suosituskirjeiden kautta välittyy realistinen kuva Kartsasta, joka on sydämellinen ideanikkari ja höpsö kyläläinen. Hän tekee kaiken täysillä ja sitoutuneesti kylien sekä niiden asukkaiden eteen”.
Maaseudun Äänitorvi kunniamaininnat
Valtakunnan Viralliset Kylähullut antavat Maaseudun äänitorvi- kunniamaininnat henkilöille, jotka ovat omassa työssään tuoneet maaseutua ja sen asukkaiden elämää esille monipuolisesti. Kylähulluksi valinnan kriteereissä sanotaan: ”Valinnan kriteerinä on ennakkoluulottomuus, vahva tahtotila ja itsensä peliin laittaminen, minkä avulla on saanut merkittävää ja konkreettista jälkeä”. Nuo sanat ovat pätevät myös kunniamainintojen saajille.
Maaseudun Äänitorven kunniamaininnan saaja v. 2023
Maaseudun Äänitorvi kunniamaininnan saaja on musiikkineuvos Mikko Alatalo
Musiikkineuvos Mikko Alatalo on niin työssään toimittajana, kansanedustajana kuin laulajana ja lauluntekijänä tuonut maaseutua ja sen asukkaiden elämää esille monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti.
Hänen suurimmissa hiteissään jo vuodelta 1974 ”Maalaispoika oon”, 1980-luvulla ”Ihmisen ikävä toisen luo” ja vuonna 1990 julkaistu kokoelmalevy ”Viivy vielä hetki” – kaikkien näiden laulujen sanoitukset ovat yhä edelleen ajankohtaisia, maaseudun elämään liittyvine iloineen ja suruineen ja sisältävät myös tärkeää yhteiskunnallista viestiä.
Maalta on moni poika vielä tänäänkin lähtenyt kaupunkiin töihin, ”Mä maalaispoika oon” levyllä oli aikanaan sosiaalinen tilaus ja on yhä edelleen tänäänkin ajankohtainen asia laulun muodossa.
Kuten hän itse toteaa: ”Musiikkini syvin olemus mulla varmasti on siinä, että olen maaseudun muuttoliikkeen ja pienen ihmisen kuvaaja. Ihmiset ovat eläneet maaseudun muuttoliikkeestä kertovien laulujeni mukana. Se on mielestäni suosioni syy. Totta kai on ollut Syksyn säveliä ja kevyempiä juttuja, mutta kuitenkin maaseudun laulut ovat olleet pysyvimpiä”. Kovin kuvaavaa on teksti myös laulussa ”Kolmannen tasavallan vieraana”, jossa todetaan, että ystäväin, eikö ois aika myöntää, että kotikyliin et palaa. Ja niinhän se on, vaikka ehkä palaisikin eivät ne kotikylät ole enää samoja.
Maaseudun Äänitorven kunniamaininnan saajat v. 2021
Vaasan Yliopiston aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäellä on ollut positiivinen vaikutus Kylähullu- liikkeen synnyssä. ”Kylähullun isä”, toimittaja Heikki Ritavuori oli ottanut yhteyttä Katajamäkeen. Ritavuori halusi kuulla mitä mieltä Hannu Katajamäki oli, tarvitseeko Suomi Valtakunnan Virallisen Kylähullun. Katajamäen kannustuksen tukemana Heikki Ritavuori tarttui työhön ja toimeen ja Kylähulluus elää edelleen. Hannu Katajamäki tunnetaan maaseutututkijana ja maaseudun puolustajana, joka on nostanut esille epäkohtia joista maaseutu on kärsinyt eli palvelujen pois viemisestä. Katajamäen puhetta ymmärtää tavallinen metsäpolkujen tallaajakin. On hienoa kuulla kuinka hän korostaa maaseutuyhteisöjen erityisyyttä ja kuinka yhteisöt ovat tärkeitä yhteiskunnallisesti.
Maa-ja kotitalousnaisten keskuksen toiminnanjohtaja Christell Åström, joka toimi maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteerinä ja Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevana virkamiehenä. Maa- ja metsätalousministeriössä toimiessaan Christell Åström on nostanut kansallisen politiikan keskiöön harvaan asutun maaseudun ja monipaikkaisuuden asiat. Lisäksi Christelillä on ollut ns. näppinsä pelissä kyläkauppatuen valmistelussa ja pilotoinnissa. Julkisissa lausunnoissaan hän todennut, että hän on työskennellyt koko uransa ajan elinvoimaisen maaseudun ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta.
Kirjailija Heikki Turunen on mestari rehevien sanojen käyttäjä, lauseiden rakentaja, joka osaa kuvata suomalaista yhteiskuntaa eri murrosvaiheissa. Heikki Turusen kirjat Simpauttaja, Joensuun Elli sekä Kivenpyörittäjän kylä ovat klassikkoteoksia maaseudun kuvaamisessa ja mikä mahtavinta niistä on tehty elokuvat. Heikki Turusen viimeisimpänä teoksena on julkaistu tänä vuonna Timotein tuoksu, jota lukiessa voit aistia niitetyn heinän tuoksun ja kuulla tangon tahtien soivan.
